Uneksittu 24.
kesäkuuta 2009:
Tyttö, johon olen vuosia sitten ollut ihastunut, esittelee minulle digitaalista laitettaan, jossa hänellä on valokuvia (kyseessä ei kuitenkaan ole kamera). Ryhdyn järjestelemään laitteessa olevia kuvia niin, että ne ovat esillä 2x5 kuvan muodostelmassa. Järjestän kuvat niin, että eri kuvissa näkyvä vaaleanpunainen paperinauha näyttää ikään kuin kulkevan kuvasta toiseen koko kuvasarjan läpi. Kuvia on eri paikoista, niin Nick Caven keikalta kuin sukuni vanhalta talolta.
Vaaleanpunainen nauha on materialisoitunut kuvista ja on nyt kiinni itse laitteessa, sekaisena vyyhtinä. Valittuani kuvat ojennan laitteen takaisin tytölle, ja nostan nauhan hänen kaulansa ympärille. Mielestäni se on hyvin kaunis lahja.
Tyttö, johon olen vuosia sitten ollut ihastunut, esittelee minulle digitaalista laitettaan, jossa hänellä on valokuvia (kyseessä ei kuitenkaan ole kamera). Ryhdyn järjestelemään laitteessa olevia kuvia niin, että ne ovat esillä 2x5 kuvan muodostelmassa. Järjestän kuvat niin, että eri kuvissa näkyvä vaaleanpunainen paperinauha näyttää ikään kuin kulkevan kuvasta toiseen koko kuvasarjan läpi. Kuvia on eri paikoista, niin Nick Caven keikalta kuin sukuni vanhalta talolta.
Vaaleanpunainen nauha on materialisoitunut kuvista ja on nyt kiinni itse laitteessa, sekaisena vyyhtinä. Valittuani kuvat ojennan laitteen takaisin tytölle, ja nostan nauhan hänen kaulansa ympärille. Mielestäni se on hyvin kaunis lahja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti