Teuvo Hakkarainen puhuu YK:ssa

Uneksittu 28. maaliskuuta 2014:

Olen vanhassa kotitalossani kellarikerroksen varastohuoneessa. Löydän sieltä kirjeen, jonka isäni on kirjoittanut vuonna 1989, vanhempieni avioeron jälkeen. Vaikka olen ikkunattomassa tilassa, jostain tulee sisään auringonvaloa niin paljon, että se häikäisee ja minun on vaikea lukea kirjettä alkua pidemmälle. Jossain vaiheessa kirje kuvaa tai muuttuu videotaltionniksi puheesta, jonka Teuvo Hakkarainen on pitänyt YK:n turvallisuusneuvostossa Suomen edustajana.

Saaristolaismuodittomuutta

Uneksittu 22. maaliskuuta 2014:

Olen tyttöystäväni kanssa purjehtimassa jossain Helsingin edustalla. On hyvin tyyntä, ja kiristän purjetta, jotta saisimme vauhtia. Tyynestä säästä huolimatta veneemme hyppii veden pinnalla kuin pikavene. Purjehdimme ohi saaren, jolla on jokin vaatekauppa tai mahdollisesti pieni ostoskeskus. Tyttöystäväni kertoo, että oli ajatellut tulevansa sinne ostoksille työkaverinsa kanssa, mutta jätti väliin, koska "ei täällä ole kuin Seppälä, ei edes Insidea." Minä totean hieman alistuneesti tekeväni vaateostokseni yleensä juuri Seppälästä.

Planetologisia huolia

Uneksittu 20. maaliskuuta 2014:

On olemassa ei-aineellinen tietoisuus, joka pystyy tunkeutumaan planeetan ytimeen ja vaikuttamaan sen toimintaan. Oslo-nimisen planeetan vaippa on epävakaa ja planeetta uhkaa räjähtää. Tietoisuus korjaa ongelman. Samalla herää huoli siitä, että se voisi maapallon ytimeen tunkeutumalla räjäyttää maapallon.

Pysäyttämätön raitiovaunu

Uneksittu 8. maaliskuuta 2014:

Olen raitiovaunussa matkalla töihin. Katajanokalle tultuaan raitiovaunu ei pysähdy ensimmäisellä eikä toisellakaan pysäkillä, vaan ajaa lujaa vauhtia ylös Linnankadulle. Viimein kuski pysäyttää ajon ja pitää sitten kuulutuksen, jossa hän neuvoo matkustajia: ensin hän kehottaa kaikkia suuntaamaan tietylle kadulle, ja sitten kääntymään vasemmalle tai oikealle sen mukaan, mihin kukin on menossa.

Entinen kollegani Keskisuomalaisesta soittaa minulle. Hän kertoo olevansa nykyään STT:llä töissä [näin ei ole todellisuudessa] mutta on jäämässä äitiyslomalle. Hän kysyy, olisinko kiinnostunut sijaistamaan häntä. Kerron hänelle, että minulla on nykyään vakituinen työ. Hän kysyy silti vielä, kiinnostaisiko minua kesätyö heillä, ja totean uudestaan, että minulla on jo työpaikka.