Musiikkikriitikko on nihkeänä

Uneksittu 26. joulukuuta 2010 Valamon luostarissa:

Olen Mikkelissä ja kysyn Helsingin Sanomien toimittaja Vesa Siréniltä, pystyykö tämä tarjoamaan minulle kyydin Helsinkiin. Olen ilmeisesti itsekin Hesarilla töissä. Sirén suhtautuu pyyntööni nihkeästi ja painottaa, että yleensä ei ikinä suostuisi, mutta menköön tämän kerran.

 

[Tosielämässä en ole koskaan edes tavanut Vesa Siréniä.]

Oudot olennot ja vanha suola

Uneksittu 17. joulukuuta 2012:

Menen tapaamaan lukioaikaista tyttöystävääni kaupungin keskustassa sijaitsevaan valtavaan puutarhaan. Exäni ystävä ulkoiluttaa neljää oudon näköistä olentoa, jotka ovat keskikokoisen koiran kokoisia, mutta joista on vaikea sanoa, mitä ne oikein ovat. Niillä on lyhyet jalat, matalat ja leveät ruumiit ja pitkät, terävät kuonot. Exäni seisoo lähelläni, selkä minuun päin, painautuu sitten lemmekkäästi minua vasten ja kysyy, lähtisinkö hänen kanssaan ”nukkumaan” – on ilmeistä, että sanavalinnallaan hän tarkoittaa seksiä. Vastustelen, vaikka haluaisinkin.

Juutalaiset pyhiinvaeltajat Jyväskylässä

Uneksittu 12. joulukuuta 2012:

Olen Jyväskylässä Mattilanniemen kampuksella, joka on paljon laajempi kuin todellisuudessa. Sen yhteydessä on jonkun rikkaan yksityishenkilön rakennuttama laaja museo- ja nähtävyysalue. Kuljen yliopistorakennusten käytävillä, mutta en löydä tietäni nähtävyyskohteille. Tapaan vanhan koulukaverini äidin, joka neuvoo minua, mutta yliopiston rakennukset ovat juuri menossa kiinni. Naisvartija on parhaillaan lukitsemassa yhtä ulko-ovea. Kysyn, pääseekö siitä vielä ulos, ja hän naurahtaa, että totta kai ulos pääsee.

Menen ulos, ja vasta siellä minulle hahmottuu nähtävyysalueen laajuus; siihen sisältyy kymmenien hehtaarien kokoinen puistoalue, jolla sijaitsee useita taideteoksia. Parkkipaikalla on lukuisia turistibusseja ja paljon ihmisiä. Huomaan, että monilla heistä roikkuu kaulastaan kultaisen värinen Daavidin tähti, ja ymmärrän paikan olevan juutalaisten pyhiinvaelluskohde.

Tarkastelen alueen rakennuksia, jotka ovat yliopiston rakennusten tavoin punaisista tiilistä muurattuja, mutta niissä on käytetty isoja ja karkeita tiiliä. Arvelen tällä tavoitellun keskiaikaisen linnoitusarkkitehtuurin vaikutelmaa.

Paavo Arhinmäki johtaa lynkkausporukkaa

Uneksittu 5. joulukuuta 2013:

Pakenen lynkkausporukkaa sokkeloisessa varastorakennuksessa ja sen ulkopuolella. Takaa-ajoa seuraa joukko ihmisiä, joista ainakin osa on tuttujani. Heille takaa-ajoni on suurta viihdettä. Etenkin naiset kannustavat minua, ja minä lähetän heille lentosuukkoja. Osa miehistä taas pyrkii estämään pakoani.

Lopulta lynkkausporukan johtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki saavuttaa minua. Hänellä on pitkä puukko kädessään ja hän aikoo tappaa minut. Yritän hidastaa häntä heittelemällä autonrenkaita häntä kohti. Kuin osoituksena uhmakkuudestani huudan Arhinmäelle: ”On totta, että Cheek on paskaa, mutta niin on kaikki muukin rap-musiikki!”